Yhteiskunta ja hyvinvointi- verkkokurssi: Oppimispäiväkirja

Moduuli 2. Lissabonin strategia ja avoimen koordinaation menetelmä

Lissabonin strategia ja avoimen koordinaation menetelmä olivat aivan uusia käsitteitä minulle. Mielestäni on hyvä asia, että on olemassa tuollaisia EU-maiden yhteisiä tavoitteita ja toimintasuunnitelmia. Varsinkin valtioiden käytänteiden keskinäinen vertailu ja arviointi on hyvä tapa löytää epäkohdat ja puuttua niihin. Miksi käyttää huonoa mallia, kun voi ottaa käyttöön toisen maan paremman mallin.

Hienoa, että EU-maat pitävät tällaisessa tärkeässä asiassa yhtä. Toisaalta heräsi ajatus, jäävätkö taloudellisesti heikommat maat jalkoihin. Toinen puoli on taas se, että niin sanotusti paremmat maat jäävät huomiotta, jos heikompien maiden asemaa korostetaan jatkuvasti. Nimittäin näillä vahvemmillakin mailla on paljon parannettavaa. Juttu ei siis ole täysin yksinkertainen.

Opiskelun ja työllisyyden tukeminen on näinä päivinä erityisen keskeinen asia. Ilman koulutusta ei ole useinkaan töitä. Opiskelumaailmassa on paljon paineita, mutta niin on työelämässäkin. Työajat pitenevät ja työntekijät vähenevät. Sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden parantaminen voi olla haasteellista nyt näin taantuman aikana. On siis mietittävä, minkä osa-alueen parantamiseen varat käytetään.

Lissabonin strategia tukee myös köyhiä ja syrjäytyneitä ja niin pitääkin tehdä. Syrjäytyneisyyttä voidaan vähentää koulutuksella ja tarjoamalla työpaikkoja. Samalla ei saa kuitenkaan unohtaa muita ryhmiä.

Sosiaalipolitiikka on tärkeä osa hyvinvoinnin edistämistä. Siksi onkin hyvä juttu, että se on nostettu talous- ja työllisyyspolitiikan rinnalle. Suomen on hyvä osallistua aktiivisesti Euroopan Unioni päätöksen tekoon. Unionissa tehtävät päätökset näkyvät täällä meilläkin, sillä olemmehan sen jäseniä.