Olen Varkaudessa varttunut ja Kuopiossa koulun käynyt suuhygienistiopiskelija, joka odottaa innolla valmistumistaan joulukuussa 2015.

 

Kiinnostuin alasta ollessani yläkouluikäisenä TET-harjoittelussa sukulaiseni työpaikalla hammashoitolassa. En vielä tuolloin tiennyt, mitä suuhygienisti tarkalleen ottaen tekee. Päädyin suuhygienistiin, kun otin alasta enemmän selville internetin ja tuttavien kautta. Hain siis keväällä 2012 suun terveydenhuollon koulutusohjelmaan, ja pääsin opiskelemaan suuhygienistiksi Savoniaan saman vuoden syksyllä.

 

Kokemuksen perusteella suuhygienistin työ on ollut monipuolista ja antoisaa. Koen, että alalla on mahdollisuus kehittää itseään ja oppia jatkuvasti uutta. Pidän valitsemastani alasta, koska sen kautta tapaa eri lähtökohdista tulevia ihmisiä, ja saan työskennellä yhteistyössä eri ammattilaisten kanssa. Onnistumisen kokemuksia tulee etenkin silloin kun huomaan, että potilas on sisäistänyt opettamani asiat ja toteuttaa niitä suun omahoidossaan. Hymy tulee herkästi huulille myös, kun potilas on tyytyväinen saamaansa hoitoon.

 

Potilastöissä minulla on tapana aina kertoa potilaille, mitä teen ja miksi teen mitäkin. Olen saanut tästä toimintatavasta kiitosta. Lähihoitajan sijaisena ollessa olen hyödyntänyt suun terveydenhuollon opintojani ja osaamistani mm. jakamalla tietoa suun terveydestä potilaille ja henkilökunnalle. Opinnoistani on siis ollut hyötyä muissakin terveysalan töissä.

 

Tulen liikunnallisesta perheestä, mikä näkyy omissa harrastuksissani. Olen kokeillut eri lajeja kuten tennistä ja aikidoa. Vanhemmalla iällä innostuin enemmän omatoimisesta liikunnasta. Nykyään juoksen ja käyn kuntosalilla säännöllisesti. Liikunnan avulla jaksaa paremmin, ja sillä voi tukea ergonomista työskentelyä.

 

Olen halukas oppimaan uutta, mikä näkyy siinä, että olen tutustunut eri kieliin: Olen opiskellut italiaa, kiinaa ja viittomakieltä alkeiskurssien kautta. Ajattelen jatkavani italian opiskelua vielä jossakin vaiheessa. Lisäksi pidän lukemisesta ja käsitöiden teosta. Arjessa pyrin huomioimaan ympärilläni olevat ihmiset, vaikka ihan vain pienilläkin asioilla.