Yhteiskunta ja hyvinvointi- verkkokurssi: Oppimispäiväkirja

Moduuli 1.

Lukiessani materiaalia Suomen historiasta hyvinvointiyhteiskuntana, sain todeta, että meidän hyvinvointivaltio on kehittynyt aika paljon tässä sadan vuoden aikana. Se ei ole siis syntynyt hetkessä. Esimerkiksi moni pitää nykyajan tilannetta itsestäänselvyytenä eikä tule ajatelleeksi, että nykyisen hyvinvointitason eteen on nähty paljon vaivaa. Monesta maasta puuttuu suuri osa hyvinvointiyhteiskunnan määritteistä. Me saamme ruokaa, saamme vettä hanasta melkeinpä milloin ikinä haluamme ja meillä on laki, joka määrää hyvinvointipalveluiden toimintaa. Joissakin valtioissa ei saa edes puhdasta vettä.

Tuo hyvinvoinnin määritteleminen osoittautui yllättävän vaikeaksi. Se on niin laaja-alainen aihe. Mitä se hyvinvointi sitten oikeastaan on? Onko se sitä, että on rahaa käydä ostamassa uusi iPhone? Vaiko kenties sitä, ettei sairastu tänä talvena flunssaan?

Kannatan sellaista subjektiivista puolta. Hyvinvointi kumpuaa enemmänkin omasta itsestä. Ennen kaikkea siitä, kokeeko jaksavansa henkisesti arjen vastoinkäymisissä. Ei ihmisen hyvinvointi määräydy rahan mukaan. Toki rahalla saa tavaroita ja palveluita, mutta se ei saisi määritellä koko hyvinvointia. Ja tuosta iPhonesta, kun se tuli nyt kerran puheeksi. Se on mielestäni enemmänkin statussymboli kuin puhelin.

Nykyään puhutaan paljon henkisestä pahoinvoinnista ja miten se vaikuttaa etenkin nuoriin ja töissä käyviin. Henkinen pahoinvointi vaikuttaa aika paljolti muihin elämänalueisiin ja voi näkyä fyysisenä/psyykkisenä oireiluna ja toisinpäin. Hyvinvoinnista puhuttaessa on siis otettava huomioon, että ihminen on psykofyysissosiaalinen olento.

Hyvinvointiyhteiskunnan tilaan vaikuttaa yksilön oma hyvinvointi ja yhteisöllinen hyvinvointi. Jos jossakin yhteisössä on huono ilmapiirin, se vaikuttaa yksilöön. Usein myös huono ilmapiiri ruokkii itse itseään ja moni ei osaa päästä tilanteesta pois. Yhteisön hyvinvointi voi siirtyä välillisesti yksilön kautta toisiin yhteisöihin. Esimerkiksi työntekijä voi siirtää huomaamattaan työpaikan ilmapiirin perheeseen. Näin siis eri elämänalueet ovat vuorovaikutuksessa keskenään ja toisistaan etäisiltä tuntuvat asiat vaikuttavat toisiinsa.